Kevätkokouksen julkilausuma

Erilaiset oppimiseen vaikuttavat haasteet tulee tunnistaa, kartoittaa ja oppilaalla on oltava saatavilla tukea haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksessa syntynyttä osaamisvajetta tai jo syntyneitä ongelmia ei voida ratkaista vain laajentamalla oppivelvollisuutta.

Julkilausuma kevätkokous 3.5.2021

Useissa keskisuomalaisissa kunnissa on vuosien aikana panostettu koulurakennusten uudistamiseen. Oppijoilla on pääosin terveet koulut ja modernit oppimisympäristöt. Mahdolliseen maakuntamalliin siirryttäessä laadukkaiden oppimisympäristöjen merkitys korostuu entisestään. Maakuntamallin vaikutuksilta kuntien sivistyspolitiikassa ei voida välttyä.

Siirtymätilanteessa maakuntahallinto lohkaisee suuren osan kuntien verotuloista. Tässä vaiheessa uudet investoinnit voivat aiheuttaa kohtuuttomia haasteita kunnille. Muutosprosesseista huolimatta monien kuntien oppimisympäristöissä on vielä välttämättömiä korjaustarpeita, jotta saavutettaisiin oppimisen kannalta turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. Tulevaisuuden oppiminen vaatii jatkuvaa koulujen toimivuuden tarkastelua. Tarkastelua tulee toteuttaa niin yksilötasolla kuin ryhmätöissä vaativissa oppimistilanteissa. Myös kouluissa käytettävän tekniikan, kuten digitekniikan, täytyy vastata nykyaikaisia vaatimuksia.

Tänä keväänä hallitus ja eduskunta ovat päättäneet oppivelvollisuuden korottamisesta 18 ikävuoteen saakka. Pidennys koskee vuonna 2005 ja sen jälkeen syntyneitä nuoria. Uudistuksen päätavoitteena on, että kaikki nuoret suorittaisivat toisen asteen tutkinnon. Tutkinnon suorittaminen on kaikille maksutonta, ja siihen sisältyy mm.  oppimateriaalit, kouluruokailut ja koulukyydit.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi, että siirtymäajan jälkeen maksuton toisen asteen uudistus tulisi lopulta maksamaan noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen kuntaliitto haluaisi 15 miljoonaa enemmän oppimateriaaleihin ja 5 miljoonaa euroa pudokkuuden ehkäisemiseen, kertoo Yle uutiset.

Vuodelle 2021 oli varattu 22 miljoonaa euroa uudistusta varten (budjettiriihi, syyskuu 2020). Tästä summasta lukioille oli suunnattu 6,7 miljoonaa euroa. Uusia lukiolaisia on vuonna 2021 arviolta 33 000. Tämä tarkoittaa, että varattu raha kunnille on noin 200 euroa oppilasta kohden. Tällä summalla kuntien pitäisi pystyä tarjoamaan opiskelijoille nykyaikana välttämättömät kannettavat tietokoneet, oppimateriaalit ja mahdollisesti digitaaliset oppimisympäristöt lisensseineen.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana 1,2 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä noin 15 % ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Oppivelvollisuuden laajennus tulee Uudensuomen mukaan maksamaan valtiolle 130 – 150 miljoonaa euroa vuodessa (Uusisuomi, syyskuu 2020).

Keski-Suomen Kokoomusnaiset esittävät, että uudistukseen varatut rahat tulisi ohjata opiskelijoiden varhaiseen tukeen ja ohjaukseen. Opiskelijoiden kannalta olisi tärkeää kehittää nuorten oppisopimusjärjestelmä nykyaikaisemmalle tasolle sekä lisätä lukioiden valmentavaa koulutusta. Erilaiset oppimiseen vaikuttavat haasteet tulee tunnistaa, kartoittaa ja oppilaalla on oltava saatavilla tukea haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksessa syntynyttä osaamisvajetta tai jo syntyneitä ongelmia ei voida ratkaista vain laajentamalla oppivelvollisuutta.

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta mahdollistaa jo oppijan yksilölliset tuen tarpeen ratkaisut. Se on antanut mahdollisuudet ohjata ja auttaa erityistä tukea tarvitsevaa oppijaa useamman vuoden ajan. Kaikki peruskoulun päättävät nuoret eivät tarvitse pidennettyä oppivelvollisuutta. Kokoomus ei usko pakkoon. Väkisin kouluun kannettu oppilas ei koulussa pysy.

Kunnat ovat jo nyt taloudellisesti vaikeassa asemassa ja myös maakuntahallinto tulee toteutuessaan vaatimaan niiltä rahaa. Meidän tulee muistaa, että olemme vastuussa tulevien sukupolvien taloudellisesta turvasta, palveluiden saatavuudesta ja hyvinvoinnista.

Lisätietoja:

Raili Paavonen, pj., puh. 050 5293 788

Kati Somiska, varapj., puh. 040 1299 751

Anniina Runtuvuori-Salmela, hall. jäsen.